Voi että miten nopeasti nuo pallerot kasvavatkaan.....maitobaarissa viihdytään aina kun se vaan on auki , ja tuhina on valtavaa. Maitobigin lisäksi neidit ovat alkaneet harrastamaan "kaato"kävelyä :) tassuja yritetään epätoivoisesti kerätä sinne massun alle ja meno on vielä lähinnä sellaista huojuu, huojuu, huojuu...pläts luokkaa , mutta sinnikkäästi he vaan jaksavat yrittää. Kyllä se siitä kohtaa lähtee...asenteella.

Silmät ovat jo auenneet kaikilla , tosin ne ovat vielä kovin sumuiset , mutta auki kuitenkin. Kyllä se valkeuskin sieltä sitten ajan kanssa tuleepi. Kynnet leikattiin eilen ensimmäistä kertaa , kun ne olivat jo niin pitkät että niillä olisi päässyt vaikka puuhun. Homma sujui odotettua helpommin...on ne rääpäleet taas vaan niin loistavia ettei parempia löydy.

Donnalla maitoa riittää loistavasti (joka ei ole mikään ihme kun arvon rouva syö kuin norsu ja aivan mitä vaan...olisipa se aina tuollainen). Donna nauttii taas joka hetkestä täysin rinnoin olemalla taas mitä loistavin mamma. Silmiin nähden hän on hyyyyyyvin ylpeä kauniista tyttäristään.

 Millillä ei olekkaan sitten niin helppoa. Hän kun joutuu tyytymään vaan häkin ulkopuolelta katseluun kun mamma ei halua häntä vara-äipäksi vaikka Milli tahtoisi vaan vähän auttaa. On Milli sentään pikkuisen päässyt vaaveja kurkkaan "hirmun" ollessa poissa , ja kovasti Milli niitä vaaveja haluaisi hoidella, ehkä jonakin päivänä hän saa omia vaaveja paapottavakseen, mene ja tiedä , aika sen sitten näyttääpi.

tällaista meillä tällä erää...palaillaan taasen.

Sari & tytöt